Vaarin kultanöpökkä

Vaari kuoli eilen.

En kyennyt reagoimaan kunnolla, kun iskä soitti tänään. Olin ilmeisesti niin shokissa. Totesin sen sitten ääneen iskälle etten tiedä miten reagoida ja vastaus oli 'No sullahan on lääkitys sitten kohdillaan'. Tuntui helvetin kivalta kuulla jotain sellaista. Puhelun loputtua mä sitten itkin ja nyt jäljellä on vaan enää ahdistus. Kamalan paha olla.

Kaikista oudointa tässä on että mä vasta eilen näin vaarin, kun kävin iskän luona. Se tuli sinne ihan normaalisti pyörällä kuten aina ennenkin ja oli ihan samanlainen kuin aina ennenkin. Miten se siis voi vain yhtäkkiä samana iltana kuolla?

Vastaus: sydänvika.

Vaari oli aina mulle rakas ja tärkeä. Se oli yksi niistä harvoista hyvistä asioista minkä takia iskän luona oli mukava käydä, kun pääsi yleensä aina näkemään sitä. Vaari teki maailman parasta jauhenlihakastiketta ja mua kaduttaa etten ikinä viitsinyt sopia sen kanssa sitä aikaa milloin olisin voinut mennä sen luokse käymään ja se olisi tehnyt sitä kastiketta, vaikka se oli aina mielessä että pitäisi. Vaari kutsui meitä lapsenlapsia aina vaarin kultanöpököiksi (kultanöpökkä) ja koska mä olin sen ensimmäinen lapsenlapsi niin se teki musta omalla tavallaan erityisen sille. Nyt ei oo enää ketään käyttämässä sitä nimitystä, eikä oo ketään kertomassa yhtä paskoja vitsejä tai kyselemässä erilaisia pistareita (mm. jos vesitornin tilavuus on se ja se niin paljon sinne mahtuu vettä).

Vaari oli omalla tavallaan kamalan kova, mutta samalla lempeä ja mukava.

Ikävä jää. Kova ikävä.

Ran.

Herra Psykiatri

Nyt tulevana maanantaina (23. päivä) on sovittu aika uuden psykiatrin juttusille. En ole tavannut kyseistä tyyppiä koskaan aikaisemmin, joten P.n mielestä, sekä omasta mielestäni on hyvä käydä tapaamassa häntä koska hän ottaa nyt vastuun lääkityksestäni, jonka hänen edeltäjänsä on määrännyt. Tällaisella pienellä paikkakunnalla asuessa on aika paljon huonoja puolia. Psykiatri käy pari kertaa kuussa ja sen luokse on todella vaikea saada aikoja (että jos on akuuttihätä niin sitten se olisi lähtö Kuopioon tai kunhan tulee täysi-ikäiseksi niin varmaan Varkauteen). 

Vaikka tiedän että kyse on vain rutiini käynnistä (käydään läpi miten voin ja mitä mieltä olen nykyisestä lääkityksestäni etc) niin silti hermostuttaa kamalasti. Varmaan koska en ole koskaan käynyt kyseisen tyypin luona aikaisemmin siellä tulee menemään vähän pidempään, koska käymme varmaan läpi aika paljon asioita (eli joudun luultavasti selittämään lähes kaiken ongelmieni alusta tähän päivään). En kuitenkaan usko että siellä tulee vastaan mitään uutta tai yllättävää.

Tein BDI.n pitkästä aikaa ja nyt oloni on ollut suhteellisen hyvä jo jonkun aikaa. Siltikin vaikka olo on suhteellisen hyvä se tarkoittaa kuitenkin 28 pistettä. On tämä kuitenkin aika hyvin, koska viimeksi kun tein niin pisteitä oli 42 (jos en väärin muista). On siinä siis 14 pisteen ero. 

Jostain syystä tätä tekstiä kirjoittaessa alkoi ahdistaa, joten taidan jättää tämän tähän. Pitäisi vielä kyetä olemaan tunti koulussa, enkä halua ahdistuksen tulevan liikaa tielle. Olen huomannut että nykyään aika usein kirjoittaessani tänne tai yrittäessäni alkaa ahdistaa, joten siksi osittain tämä on jäänyt vähemmälle. 

Ran.