Pages

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Pettynyt, muttei yllättynyt

Luin taas pitkästä aikaa vanhat potilaskertomukset viimeisimmän osasto kerran ja yliannostuksen osilta. En oikein edes älyä miksi luen niitä, kun tiedän että tulee vain paska olo, mutta jollain tavalla ne vain ovat mielenkiintoisia.

Silmiini pisti eräs asia, mitä en ollut sen suuremmin huomioinut aikaisemmin papereita lukiessani. Yliannostuksen jälkeen kirjatuissa papereissa lukee että kopiot on lähetetty porukoilleni. Tämä on aivan normaalia kyllä juu, mutta...

Tekstissä käy erittäin selvästi ilmi että konfliktitilanne pari kesää takaperin iskän kanssa on jäänyt mun päähän kummittelemaan ja vaivaamaan, kun sitä ei ole selvitetty, niin siitä huolimatta iskä ei ole ikinä koskaan ottanut sitä puheeksi.

Joko iskä ei ole ikinä vaivautunut lukemaan niitä papeteita tai sitten se on vaan kusipää, joka ei välitä mun tunteista yhtään. Veikkaan vaihtoehtoa 2.

Mä en jaksa enää odottaa siltä mitään hyvää, kun se on tehnyt varsin selväksi käytöksellään etten mä olen tärkeä.

Ran.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sano ääneen mitä ajattelet